Vuodesta 1994 toiminut Junnun lauluseura on nyt jännän äärellä järjestäessään ensimmäistä kertaa yhdessä Kymen Golfin kanssa Albatrossi – Juha Vainio Golf Open -turnauksen.
Omalta vahvuusalueelta on otettu aimo harppaus kohti suurta tuntematonta, mutta onneksi oikealle teille johtavat lajin vahvat ja kokeneet ammattilaiset. Juha Vainion yhdistää golfiin Santalahteen uudestaan -kappaleen nokkelat sanankäänteet sekä kilpailumme johtajan, Kai Kilapan Junnusta vuonna 1990 ottama valokuva. Eino Grönin lainavillapaidassa, 50-vuotislahjaksi saamaansa golfbägiä rennosti olallaan roikottavasta sananikkarista olisi varmasti tullut loistavan swingin omaava pelaaja, mikäli kohtalo ei olisi päättänyt toisin.
Tätä ajatusta vaalien toivotamme ilolla kaikki vainiolaisesta tunnelmasta nauttivat golffarit testaamaan tarkkaa reikätyötään Mussalon golkentälle Santalahteen, jossa golfväylät on nimetty Junnun laulujen mukaan.
Ja toivottavasti tämän kesän jälkeen voimme näissä samoissa merkeissä laulaa ”Santalahteen uudestaan, Santalahteen aina vaan…”
Kristiina Lanki
Junnun Lauluseuran puheenjohtaja
Kymen Golfin Mussalon kentän reii’ille annettiin nimet vuoden 1997 keväällä. Asiaa vauhditti kentän reikäjärjestyksen muuttuminen Kosti kurosen alkuperäissuunnitelmien mukaiseksi. Koska muutoksen seurauksena suuri osa pelaajista ei suoralta kädeltä osannut sanoa mikä oli kuudes tai 13. reikä, tuolloin olikin käytössä termistöä, kuten ”vanha vitonen” tai muita vastaavia nmiä.
Suuressa maailmassa kentillä on nimet, kuten perinteisissä maissa, esim. Skotlannissa. Tästä oli keskusteltu, josko meilläkin olisi väylille nimet. Idea reikien nimeämisestä Junnun laulujen mukaan syntyi ex-toiminnanjohtaja Antti Parviaisen päässä. Antti ehdotti kylläkin allekirjoittaneelle (kapteeni Kaitsulle) aluksi, että puolet nimettäisiin Junnun ja puolet Veikko Lavin laulujen mukaan, mutta myöntyi sitten kotkalaisten mustasukkaisten vaatimuksien edessä pelkän Junnun kannalle.
Antti oli iloinen siitä, että ajatus sai tuulta. Ajatuksena oli keksiä jotakin paikallista ja mikäs Kotkassa sen paikallisempaa on kuin Junnu. Juha Vainion tuotannosta saisi reikien nimet vaikka koko Suomen kentille, ja puolet jäisi vielä yli. Hän on tehnyt tekstiä lähes 3000 lauluun, joten valinnan varaa oli. Kapteenille (Kaitsu) annettiin tehtäväksi keksiä nimiehdotukset väylille. Valitussa työryhmässä olivat Yleisradion toimittaja Eila Nieminen ja Kotkan Sanomien silloinen päätoimittaja Jukka Vehkasalo sekä allekirjoittanut.
Reikien nimet päätettiin valita vain Junnun laulamien eli ns. omien kappaleiden joukosta ja työryhmän valmistelevan ehdotuksen pohjalta Kymen Golfin hallitus keväällä 1997 päätti nimet. Väylä 6 nimen vielä viime tingassa Eila halusi Yksinäiseksi Saarnipuuksi Janatuinen svengaa nimen tilalle. Todettakoon, että juuri väylälle 6 on istutettu tuo yksinäinen saarnipuu.
1. väylän nimeksi haluttiin ”Junnu” ja sen laulun on valinnut Junnun Lauluseura ry. Ja väylän 17 nimi on ”Rempo” ja sen lauluksi itse Reijo ”Rempo” Tani halusi Seiväsmatkat. Ravintolan nimen ”Nestorin” pohjalta on valittu 19. laulu – Vanhoja poikia viiksekkäitä. Näin syntyi mukava musiikki CD, jonka Kaitsu tuotti yhdessä Warner Music Oy:n kanssa. Todettakoon, että CD on ollut loppuunmyyty jo useita vuosia ja uuden tekeminen on ollut jäissä suuren rahallisen alkupääoman vuoksi.
Kuva väylien nimien laittamistilaisuudesta, Eino Grön, Reijo Tani, Heikki Kauppinen, Esa Honkanen ja Pekka Günther. Kuva golfari.fi Kai Kilappa.
Kuva väylien nimien laittamistilaisuudesta, Eino Grön, Reijo Tani, Heikki Kauppinen, Esa Honkanen ja Pekka Günther. Kuva golfari.fi Kai Kilappa.
Tapion musiikillinen ura alkoi hänen ollessa 13-vuotias – ylistarolaisen ensimmäisen yhtyeensä kanssa Tapio soitti pääosin rock-musiikkia, mutta miehen ensimmäinen vuonna 1999 julkaistu soololevy Tuulen valtakunta ja vuonna 2001, julkaistu albumi Tästä kaikesta oli musiikkigenreltään poppia, mutta sai vaikutteita muun muassa Nuoren seurakunnan veisukirjasta.
Tapion seuraavat albumit edustivat kuitenkin maallisempaa popmusiikkia. Vuonna 2003 ilmestynyt Mitä silmät ei nää -albumi on Tapion ensimmäinen ”maallisempaa popmusiikkia” edustava albumi, joka on myös hänen läpimurtoalbuminsa. Levy myi kultaa. Myös vuonna 2005 julkaistu albumi Ohikiitävää myi kultaa, saavuttaen kultalevyrajan jo ilmestymisvuonnaan.
Platinalevyrajan Tapio on rikkonut kahdella albumilla; vuonna 2006 ilmestyneellä Kaunis ihminen -albumilla sekä kahdessa päivässä platinaa myyneellä albumilla Hyvä voittaa, joka ilmestyi vuonna 2011.
Tapio oli mukana Vain elämää-sarjan toisella tuotantokaudella vuonna 2013. Vuoden 2016 soitetuin kotimainen kappale radiossa oli Juha Tapion ”Jotain niin oikeaa”. Se soi eri kanavilla yhteensä 8 055 kertaa.
Vuonna 2007 Tapio valittiin yhdessä laulaja-näyttelijä Maria Ylipään kanssa Kirkon Ulkomaanavun ensimmäisiksi ”Toivon lähettiläiksi”. Lähettiläinä heidän tehtäviinsä lukeutuu Kirkon Ulkomaanavun työstä kertominen erilaisissa tapahtumissa.
Vuonna 2009 Tapio palkittiin Emma-gaalassa vuoden parhaana miessolistina.[9] Vuoden 2014 Iskelmä Gaalassa Tapio valittiin Vuoden Miesartistiksi.[10] Lapislatsulia-albumi sai vuoden iskelmäalbumin palkinnon Emma-gaalassa 2014.
Lokakuussa 2012 julkaistu tietokirjailijana ja pappina toimivan Jaakko Heinimäen kirjoittama teos Ohikiitävää – Juha Tapion tie kertoo miehen urasta ja siihenastisesta elämästä. Kirja sisältää myös Tapion omia kirjoitelmia. Kirjasta ilmestyi uudistettu laitos syyskuussa 2016.
Tapio sai Juha Vainio -sanoituspalkinnon 2017.
Kesällä 2018 esitetään Hämeenlinnan kesäteatterissa Kaksi puuta -niminen musiikkikomedia, joka hyödyntää Juha Tapion hittejä.