Golf on mailapeli, jossa pelaajat yrittävät lyödä golfpallon reikään mahdollisimman vähillä lyönneillä. Laji näyttää ulkopuolisen silmin yksinkertaiselta, mutta sen säännöissä, välineissä ja lyöntitekniikassa riittää opittavaa vuosiksi. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten golfkierros etenee, mitä tulokset kuten birdie ja bogey tarkoittavat, millaisia mailoja pelaaja tarvitsee ja miten erilaiset golflyönnit tehdään.
Miten golfkierros etenee?
Golfradalla on yhdeksän tai 18 jaksoa eli reikää. Täydessä pelikierroksessa pelataan 18 reikää, ja tavoitteena on selvittää koko kierros mahdollisimman pienellä lyöntimäärällä. Rei’ille johtavat väylät voivat olla pituudeltaan useita satoja metrejä. Pelaaja aloittaa jokaisen reiän lyömällä palloa tiiauspaikalta, minkä jälkeen hän jatkaa lyömistä kohti reikää aina siitä kohdasta, johon pallo on pysähtynyt. Pallon asemaa, lyönnin vaatimaa aluetta tai pelilinjaa ei normaalisti saa parannella.
Golfkentän maasto vaihtelee. Reikää ympäröivällä viheriöllä ruoho on hyvin lyhyttä, mutta väylän ympärillä kasvaa korkeampaa ruohoa, ja matkan varrella on erilaisia esteitä. Jos pallo jää vesiesteeseen, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen.
Lyöntipeli ja reikäpeli
Golfissa on useita pelimuotoja. Yleisimmät ovat lyöntipeli, jossa koko radalla käytetyt lyönnit lasketaan yhteen ja voittaja on se, joka selviää kierroksesta vähimmillä lyönneillä, sekä reikäpeli, jossa pelataan yksittäisten reikien voitosta. Golfin tärkeimpiä kilpailuja ovat ammattilaisten major-turnaukset ja joukkuekilpailu Ryder Cup. Golf palasi olympialajiksi yli sadan vuoden tauon jälkeen vuoden 2016 olympialaisissa.
Par, birdie, bogey – golfin tulokset
Jokaisella reiällä on sen pituuden mukaan laskettu par-luku, eli lyöntimäärä, jolla reiästä tulisi kohtuudella selvitä. Par 3 -reikä on enintään 220 metriä, par 4 on 220–430 metriä ja par 5 yli 430 metriä. Jokaiseen par-lukuun sisältyy oletus, että pelaaja puttaa viheriöllä kahdesti. Reikäkohtaisilla tuloksilla on omat nimensä:
- par – sama lyöntimäärä kuin reiän par-luku
- birdie – yksi lyönti alle parin
- eagle – kaksi alle parin
- albatrossi – kolme alle parin, hyvin harvinainen tulos
- condor – neljä alle parin, saavutettu tiettävästi vain kuusi kertaa golfin historiassa
- bogey – yksi yli parin, ja tuplabogey kaksi yli parin
Lisäksi pelaajalla on henkilökohtainen tasoitus, joka kuvaa keskimäärin, kuinka monella lyönnillä hänen tuloksensa ylittävät reikien par-luvut.
Mailat: puut, raudat, hybridit ja putteri
Pelaaja saa kantaa kierroksella mukanaan enintään 14 mailaa. Mailan lyöntipinnan kaltevuuskulma ratkaisee, missä kulmassa pallo nousee: suuri kulma antaa lyönnille korkeutta ja matala pituutta. Mailat jaetaan puumailoihin, rautamailoihin, hybrideihin ja puttereihin. Puumailat valmistetaan nimestään huolimatta nykyisin teräksestä ja titaanista.
Pisimpiin lyönteihin käytetään puumailoja. Draiveri eli puuykkönen on tarkoitettu lähinnä aloituslyöntiin. Rautamailoilla tehdään lyhyempiä lähestymislyöntejä, ja niihin kuuluvat myös erikoismailat, kuten hiekkamaila sand wedge ja pitching wedge. Hybridit ovat puu- ja rautamailan välimuotoja, ja putteria käytetään viheriöllä. Keskitason golfaajan valikoimassa on usein puuykkönen, -kolmonen ja -vitonen, rautamailat 2–9, pitching wedge, hiekkamaila ja putteri.
Miksi golfpallossa on kolot?
Golfpallot ovat muuttuneet historian aikana useasti. 1600-luvulle asti käytettiin puupalloja ja 1700-luvulla höyhenpalloja. 1850-luvulla materiaaliksi tuli guttaperkka, ja pelaajat huomasivat pian, että rosoiset pallot lensivät sileitä pidemmälle. Nykyaikaisella kolotulla pallolla on vain noin puolet sileän pallon ilmanvastuksesta. Kolot synnyttävät ohuen turbulenssikerroksen, joka pitää ilman kiinni pallossa, ja ne myös voimistavat alakierteisen pallon nostetta.
Varusteet ja pukeutuminen
Hanska antaa hyvän otteen mailasta; oikeakätinen pitää sitä vasemmassa kädessä. Kengissä on oltava pitoa, mutta ne eivät saa vaurioittaa rataa. Pelaajat pukeutuvat yleensä siististi pikee- tai poolopaitaan ja suoriin housuihin, ja golfklubeilla voi olla omat pukeutumisetikettinsä. Mailat kulkevat bägissä olalla tai golfkärryillä. Tiin päälle pallon voi asettaa avauslyönnissä, griinihaarukalla paikataan pallon alastulojäljet viheriöltä ja merkkausnastalla merkitään oman pallon paikka.
Golflyönnit pisimmästä lyhimpään
Golflyöntejä ovat täysi svingi, lyhennetty svingi eli pitchi, chippi ja puttaus. Täysi svingi tehdään yli 80 metrin etäisyyksiltä ja pitchit sitä lähempää. Viheriön läheltä lyödään chippejä, jotka voivat olla matalia, reiälle rullaavia lyöntejä tai korkeita, nopeasti pysähtyviä lobeja. Viheriöllä puttaaja ottaa tarkasti huomioon pinnanmuodot. Hiekkaesteestä lyödään normaalilla svingillä niin, että maila osuu hiekkaan noin viiden senttimetrin päässä pallosta ja hiekka sinkoaa pallon ylös.
Oikeaoppinen svingi lähtee hartioiden levyisestä haara-asennosta polvet hieman koukussa ja pallo suunnilleen jalkojen puolivälissä. Maila nostetaan yhtenäisellä liikkeellä ylös taakse, ja kun se on noussut noin 45 astetta, pelaaja alkaa kääntää ranteitaan ja kiertää ylävartaloaan. Alasviennissä hartiat ja ylävartalo kiertyvät auki.